Olohuoneen valaistus suunnitellaan yhdistämällä kolme valaistuskerrosta: yleisvalo, kohdevalo ja tunnelmavalo, jotka toimivat itsenäisesti toisistaan. Toimiva kokonaisuus koostuu useista valonlähteistä yhden kattovalaisimen sijaan, koska olohuonetta käytetään samana päivänä moneen eri tarkoitukseen lukemisesta television katseluun ja seurusteluun. Suomessa pimeä kausi korostaa hyvän valaistussuunnittelun merkitystä, sillä luonnonvaloa on vähän suuren osan vuodesta. Kun kerrokset ja värilämpötila mietitään etukäteen, valaistus taipuu aamun kirkkaasta yleisvalosta illan rauhalliseen tunnelmaan ilman, että koko huonetta joudutaan valaisemaan yhdellä ainoalla kytkimellä.

Mitä valaistuskerroksia olohuoneeseen tarvitaan?

Olohuone tarvitsee kolme toisistaan riippumatonta valaistuskerrosta: yleisvalon, kohdevalon ja tunnelmavalon. Yleisvalo valaisee koko tilan tasaisesti ja toimii perustana, johon muut kerrokset lisätään. Kohdevalo suunnataan tiettyyn toimintoon, kuten lukunurkkaukseen tai sohvapöydän ääreen, kun taas tunnelmavalo pehmentää tilaa iltaisin ilman, että se häikäisee tai valaisee koko huonetta.

  • Yleisvalo: kattovalaisin tai upotettavat alasvalot, jotka valaisevat koko lattiapinta-alan
  • Kohdevalo: lattiavalaisin tai pöytävalaisin lukemiseen, kirjahyllyn tai taide-esineen korostukseen
  • Tunnelmavalo: epäsuora LED-nauha katon reunassa tai kalusteiden alla, mieluiten himmennettävissä

Kerrokset kannattaa kytkeä erillisiin piireihin tai himmentimiin, jotta niitä voi käyttää yksitellen tai yhdessä tilanteen mukaan.

Mikä värilämpötila sopii olohuoneeseen?

Olohuoneeseen suositellaan yleisesti 2700-3000 kelvinin lämpimän valkoista valoa, joka luo rentoutumiseen sopivan tunnelman. Värilämpötila eli kelvinarvo kertoo, miltä valon sävy näyttää: matala arvo tarkoittaa lämmintä, keltaisen sävyistä valoa, kun taas korkea arvo on kylmempää ja sinertävää. 2700K sopii erityisesti rentoon iltakäyttöön, kun taas 3000K toimii monessa kodissa hyvänä yleisvalona, joka riittää myös päiväaikaiseen oleskeluun. Keittiön ja kylpyhuoneen viileämpi, noin 3000-3500 kelvinin valo ei sen sijaan sovi olohuoneeseen yhtä hyvin, koska se korostaa toiminnallisuutta tunnelman kustannuksella.

Jos olohuone ja keittiö ovat samaa avointa tilaa, kannattaa valita koko alueelle yhtenäinen värilämpötila tai käyttää himmennystä erottamaan alueet toisistaan.

Kuinka monta valonlähdettä olohuoneeseen tarvitaan?

Olohuoneeseen suositellaan usein 5-10 valonlähdettä, ja isommassa tilassa määrä voi nousta kymmeneen, kun valaistus jaetaan sekä korkealle että matalalle. Yksi kattovalaisin jää lähes aina liian kapeaksi ratkaisuksi, koska se valaisee tilan tasaisesti mutta ei tue lukemista, työskentelyä tai tunnelman vaihtelua. Käytännössä toimiva kokonaisuus koostuu esimerkiksi upotettavista alasvaloista yleisvalona, yhdestä tai kahdesta lattiavalaisimesta ja muutamasta pöytä- tai seinävalaisimesta. Alasvalot kannattaa sijoittaa tasaisin välein niin, ettei mikään kohta huoneesta jää varjoon, mutta liian tiheä ruudukko tekee valaistuksesta tasapaksun ja mielenkiinnottoman.

Miten LED-nauhaa ja epäsuoraa valaistusta kannattaa käyttää olohuoneessa?

LED-nauha sopii olohuoneeseen parhaiten epäsuorana tunnelmavalona katon reunassa, television takana tai kalusteiden alapuolella. Nauha piilotetaan näkyvistä esimerkiksi koveroon kattolistaan tai kaapin alareunaan, jolloin näkyviin jää vain pehmeä valokaista ilman häikäiseviä pistelähteitä. Television takana LED-nauha vähentää silmien rasitusta, kun pimeän huoneen ja kirkkaan ruudun välinen kontrasti pienenee. Himmennettävä LED-nauha antaa mahdollisuuden säätää tunnelmaa illan mittaan ilman erillistä valaisinta.

Jännite kannattaa tarkistaa ennen hankintaa: lyhyempi, alle 5 metrin nauha toimii yleensä 12 voltilla, kun taas pidemmät LED-nauhat kannattaa valita 24 voltin järjestelmällä, jotta jännitehäviö ei himmennä nauhan päätä.

Milloin valaistussuunnitelma pitää tehdä ja tarvitaanko sähköasentajaa?

Valaistussuunnitelma pitää tehdä ennen pintaremonttia, ei sen jälkeen, koska johdot ja asennusrasiat kulkevat seinien ja kattojen sisällä. Jos suunnitelma tehdään vasta pintojen valmistuttua, joudutaan usein tinkimään valaisimien sijoittelusta tai avaamaan juuri valmistuneita pintoja uudelleen. Kiinteät sähköasennukset, kuten uuden pistorasian tai kattorasian lisääminen, vaativat aina sähköasentajan. Sen sijaan valmiiseen pistorasiaan kytkettävät lattiavalaisimet, pöytävalaisimet ja pistotulpalla varustetut LED-nauhat voi asentaa itse ilman sähköalan koulutusta.

Kun valaistuskerrokset ja värilämpötila ovat selvillä, seuraava askel on löytää oikeat valaisimet toteutukseen. Tutustu sisävalaisimien valikoimaan outoled.fi:ssä.